Häme - Sahtia Lammilta ja Lopen perunaa

Sen seitsemän sorttia ei riitä, kun hämäläiset laittavat pidot pystyyn. Sahtiakin valmistetaan kahta sorttia, miehille ja naisille omansa. Hämäläiset herkuttelevat myös talkkunalla.

Vanha hämäläinen ruokakulttuuri pohjautuu rukiiseen hapanleipään ja sahtiin. Leipää leivottiin kahdesti vuodessa, ja ne pujotettiin vartaisiin. Sahtia on valmistettu vuosisatojen ajan. Sahti on suomalainen suodattamaton olut, joka valmistetaan pääasiassa ohramaltaista ja maustetaan katajalla tai katajanmarjoilla. Juoma on rekisteröity Euroopan Unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

Runsas pitopöytä on edelleen hämäläisjuhlien keskipiste. Pitopöytään kuuluvat erilaiset kalaruoat, kuten sillit, savukalat ja graavattu lohi, salaatit, laatikot, piimä- ja munajuusto, lihahyytelö sekä paisti ja keitetyt perunat. Juhliin on leivottu myös erilaisia leipiä, kuten piimälimppua ja imellettyä perunalimppua.

Peruna nauttii Hämeessä arvostusta, sillä maaperä sopii hyvin sen viljelyyn. Lopen hiekkaisilla mailla kasvatettu peruna tunnetaan ympäri Suomen. Myös rukiista valmistettua mämmiä on alettu alun perin tehdä Hämeessä.

Hämäläisten perinteinen kesäruoka, talkkuna nautitaan piimän tai viilin kanssa. Kanta-Hämeessä talkkuna valmistetaan melko karkeaksi jauhetusta, paahdetusta kaurasta ja ohrasta sekä herneestä. Talkkuna sopii hyvin myös lettutaikinaan tai rahkan sekaan.

Kanta-Häme on julistautunut viralliseksi rapukunnaksi, sillä sieltä ravustetaan noin puolet kauden rapusaaliista.

Pernalimppua ja Asikkalan perunaa

Päijät-hämäläisille tärkeitä raaka-aineita ovat olleet peruna, ohra, kaura, kala ja liha. Maakunnan eteläosassa on keskitytty ohran viljelyyn. Itäosan vesistöistä, Päijänteeltä ja Vesijärvestä, on pyydetty paljon järvikaloja, kuten muikkua, siikaa, särkeä, ahventa, haukea sekä Vesijärven lahnaa.

Päijät-Hämeessä perunaa on viljelty pääosin Asikkalassa. Sieltä ovat saaneet alkunsa myös monet suomalaiset perunaruoat, kuten perunamunavoi sekä hämäläinen perunalaatikko eli perunatuuvinki. Perunaa leivottiin myös hämäläisten rakastamaan makeahkoon perinneleipään perunalimppuun eli ”pernalimppuun.”

Leipäperinnettä edustavat myös hollolalainen näkkileipä eli pehmeä pitoleipä, jonka päälle laitettiin usein paksu siivu hämäläistä piimäjuustoa. Hämäläisten leipiä ovat myös ohrasta tehty pippo sekä rukiinen röpörieska.

Jälkiruoaksi on lusikoitu rusinasoppaa tai leipäressua. Se on talkkunoista tai leipäpaloista keitettyä puuromaista herkkua, joka saatettiin maustaa siirapilla ja nauttia puolukkahillon tai voinokareen kanssa.

Kanta-Hämäläiset herkut

Nostolistauksessa ei ole tässä yhteydessä mitään listattavaa valituilla parametreillä.

Päijät-Hämäläiset herkut

Nostolistauksessa ei ole tässä yhteydessä mitään listattavaa valituilla parametreillä.
Nostolistauksessa ei ole tässä yhteydessä mitään listattavaa valituilla parametreillä.